Kunnassa on virinnyt keskustelu kunnan omistaman Haljastennokan myymisestä.
Lempäälässä puuttuu kokonaiskuva siitä, mitä se tekee kuntakeskustan välittömässä läheisyydessä olevilla järvenrantakiinteistöillä. Vesistömatkailumme on valovuosia jäljessä naapurikunnistamme, kuten Toijalasta tai Valkeakoskesta. Sijaitsemme vesistöjen solmukohdassa, mutta emme osaa hyödyntää sitä.
Haljastennokka on kunnan omistama kiinteistö kauniilla paikalla, niemennokassa ja aivan kanavan vieressä. Toisella puolella kanavaa sijaitsee Väyläviraston omistama historiallinen kanavanvartijan talo, joka on päässyt huonoon kuntoon. Sen kohtalo pitäisi myös ratkaista.
Kanavan alueelle pitäisi laatia kokonaissuunnitelma. Tein asiasta valtuustoaloitteen vuonna 2021, jossa esitän, että Haljastennokka pitäisi ottaa osaksi kanavan seudun kokonaisuutta.
Nyt kunnanhallituksen pöydässä ollut Haljastennokan asemakaavan muutoksen edistäminen pitää sisällään elementtejä tästä. Kaavassa tehtäisiin alueelle ulkoilureitti ja rannassa olevan saunan käyttöä kehitettäisiin. Tämä on hyvä asia.
Se, että alueella oleva vanha huvila myytäisiin pois ja viereen kaavoitettaisiin 1-2 omakotitonttia, on mielestäni järjetön ajatus. Alue on liian keskeisellä paikalla luovutettavaksi ulkopuolisten hallintaan.
Se, mihin haluamme sijoittaa veneilijöitä palvelevat toiminnot, on vielä päättämättä. Haljastennokkaa olen esittänyt yhdeksi vaihtoehdoksi. Veneilijät tarvitsevat wc- ja peseytymistiloja, ravintolapalveluita ja polttoainejakelun. Tämä mahdollistuisi Haljastennokassa.
Venesatamat ovat paikkoja, joihin ihmiset mielellään kokoontuvat viettämään aikaa. Haljastennokan kiertävä ja Hauralaan yhdistyvä rantareitti sekä venelaiturit ja kuntalaisten ja veneilijöiden käytössä olevat palvelut toisivat alueelle elämää.
Kuulen aina yhä uudestaan, että kunnan ei ole mitään järkeä omistaa vanhoja rötisköjä. Kahvila Siirikin toimii tällaisessa kunnan omistamassa paikassa. Kun yrittäjän annetaan toimia ja hyödyntää vanhoja rakennuksiamme ja järvenrantatonttejamme, hyötyvät siitä kaikki. Näin saamme taas hitusen enemmän viihtyvyyttä kotikyläämme.
Nyt tarvitaan visioita ja rohkeutta. On suuri virhe myydä kunnan “helmipaikkoja” pois. Sen jälkeen emme voi enää itse määritellä, mitä näissä paikoissa tapahtuu.
Toivottavasti kunnan päättäjät lukevat tämän varsin hyvän kirjoituksen ja alkavat ajatella, miten voidaan hyödyntää rantoja, kuten ympäristökunnissa on tehty.
Kiitos Pirjo kommentista. Rantojen hyödyntämisessä olisi todellakin paljon tehtävää. Mahdollisuuksia olisi paljon, mutta tekijöitä ei vielä riittävästi. Asiaa täytyy vaan jaksaa pitää esillä.